Ammattikeittiön ergonomia – viisi vinkkiä parempaan ergonomiaan

Ammattikeittiöt ovat kiireisiä työympäristöjä, joissa työntekijät ovat jatkuvassa liikkeessä. Huono ergonomia voi lisätä henkilökunnan rasitusta ja sairaspoissaoloja sekä vähentää tuottavuutta. ”Keittiötyö kuormittaa etenkin tuki- ja liikuntaelimistöä. Työssä käsitellään raskaita taakkoja, toistetaan samoja liikeratoja sekä työskennellään kumarassa tai huonossa asennossa”, kertovat Metoksen keittiö- ja koulutuspäällikkö Petri Simonen sekä kouluttaja Elisa Rontu. Näillä vinkeillä helpotat keittiöammattilaisten työtä.

Valmistusmenetelmät ovat julkisissa ammattikeittiöissä erilaisia kuin ravintoloissa, joten myös ergonomiahaasteissa on eroja.

– Ravintolassa esimerkiksi leikataan ja sekoitetaan käsin, joista tulee staattisempaa rasitusta. Julkisella puolella pata hoitaa sekoituksen, mutta työskentelyssä toistuvat enemmän samat liikeradat, mikä ei ole ergonomista, Rontu kertoo.

Keittiöergonomiaan kiinnitetään koko ajan enemmän huomiota, myös siksi, että työntekijöistä on jatkuva pula. Hyvistä tekijöistä halutaan pitää kiinni ja heidät halutaan pitää työelämässä mahdollisimman pitkään. Keittiöergonomialla on tässä kriittinen rooli: ergonomian parantaminen on investointi, joka vaikuttaa henkilökunnan hyvinvointiin ja keittiön tehokkuuteen. Ergonomisesti suunnitellut tilat, oikein valitut laitteet, koulutus ja oikeat apuvälineet vähentävät kuormitusta ja tekevät työympäristöstä viihtyisämmän.

1. Huomioi ergonomia jo suunnitteluvaiheessa

Kun ammattikeittiö on asiantuntevasti suunniteltu, on työskentely sujuvaa. Suunnittelussa pyritään siihen, että mahdollisimman vähillä askelilla pystytään tekemään mahdollisimman paljon. Laitteiden sijoittelu, työtasojen korkeus ja sujuva työnkulku myös helpottavat työntekoa ja poistavat raskaita työvaiheita.

Ergonomia paranee merkittävästi, kun esimerkiksi eniten käytetyt laitteet ja tarvikkeet sijoitetaan helposti saavutettaviksi ja työpisteet ovat riittävän lähellä toisiaan.

– Keittiötyöntekijälle päivittäinen työ on pahimmillaan tosi rankkaa. Toisessa ääripäässä se voi kuitenkin olla myös todella nautinnollista, muistuttaa Simonen.  

– Keittiö pitää pyrkiä toteuttamaan toimivaksi ja tehokkaaksi. Kun aikaa kulu turhiin liikkeisiin, työn tauottamiseenkin jää paremmin aikaa, hän jatkaa.

Keittiötilojen muuttaminen jälkikäteen on aina työläämpää ja kalliimpaa, jonka lisäksi toimimattomasta keittiöstä syntyy esimerkiksi poissaolo- ja sairauskuluja.

2. Kun teet laitehankinnat, panosta – älä pihistä

Työhyvinvoinnin kannalta ergonomiset laitevalinnat ovat äärimmäisen tärkeitä. Laitevalinnoissa tulisi kiinnittää huomiota erityisesti säädettäviin ominaisuuksiin. Esimerkiksi korkeussäädettävät työskentelytasot mahdollistavat oikean työasennon, mikä vähentää kehon rasitusta ja ennaltaehkäisee pitkällä aikavälillä syntyviä sairauksia, kiputiloja sekä vammoja.

– Ei pidä säästää väärissä asioissa. Jos katsotaan laitteiden osalta vain hankintahintaa, niin myöhemmin tulee taatusti ongelmia. Huonosta työasennosta seuraa työterveysperäisiä ongelmia tuki- ja liikuntaelimistöön, ja tietenkin se vaikuttaa myös työviihtyvyyteen, painottaa Simonen.

– Esimerkiksi korkeussäädettävillä työskentelytasoilla on jo itsessään iso merkitys. Eivät kaikki käyttäjät ole saman pituisia.  

Haasteita tulee useimmiten silloin, kun uuden kohteen toteuttaja on joku muu kuin lopullinen käyttäjä. Toteuttajan ja käyttäjän tavoitteet eroavat toisistaan.

3. Muista koulutus

Ergonomian kannalta on tärkeää, että henkilökunta tietää, miten työskennellään turvallisesti ja terveellisesti. Koulutuksessa työntekijät oppivat laitteiden ergonomisista ominaisuuksista sekä esimerkiksi työasennoista ja työskentelytavoista.

– Käymme käyttökoulutuksessa aina läpi ergonomiaa. Kun jonkun asian parissa on työskennellyt pitkään, ei aina tule mietittyä omia toimintatapoja, vaan työ hoituu rutiinilla. Siksi koulutus on tärkeää, vaikka laitteet olisivatkin tuttuja – esimerkiksi työmenetelmien suhteen voi syntyä uusia oivalluksia. Koulutuksen avulla käyttäjät oppivat hyödyntämään oikeita työasentoja ja esimerkiksi nostotekniikoita, jotka vähentävät rasitusta ja tekevät työstä turvallisempaa, kertoo Rontu.

Rontu muistuttaa, että keittiötyön ergonomian parantamiseksi on saatavilla myös räätälöityä, ergonomiaan keskittynyttä maksullista koulutusta.

– Meiltä voi tilata täysin asiakkaan tarpeita vastaavaa koulutusta, vaikka pelkästään ergonomiaan liittyen, tai ottaa se osana prosessikoulutusta.

4. Hyödynnä laitteiden ominaisuuksia ja automatiikkaa

Sekä Rontu että Simonen pitävät ergonomian kannalta tärkeänä myös laitteiden sisällä olevaa teknologiaa sekä automatiikkaa, jolla helpotetaan keittiötyön kuormittavuutta.

– Esimerkiksi uuneissa on pitkälle kehittynyt teknologia, jonka avulla käyttäjän ei tarvitse tehdä juurikaan muuta kuin tietää, millaisen lopputuloksen haluaa. Sen jälkeen uuni hoitaa kaiken muun, eikä sitä tarvitse erityisesti tarkkailla. Uuni voi ilmoittaa äänimerkeillä esimerkiksi tiettyyn työvaiheeseen siirtymisestä, jolla säästetään työntekijän askelia, kertoo Simonen.

– Uuneissa on myös esimerkiksi automaattipesutoiminto, jonka ansiosta työntekijän ei tarvitse jynssätä sitä puhtaaksi, ja laite tulee varmasti hygieeniseksi sen jäljiltä, jatkaa Rontu.

He painottavat, että laitteisiin ja niiden ominaisuuksiin pitää myös luottaa, sillä sitä kautta keittiötyö helpottuu.

5. Valitse apuvälineitä, jotka tukevat ergonomiaa

Oikeanlaisilla apuvälineillä toistuvaa fyysistä ponnistelua vaativaa työtä voidaan keventää. Usein kuormitus kohdistuu etenkin alaselkään, niska-hartiaseutuun tai olkapäihin.

– Mikäli keittiössä ei ole mahdollista käyttää padalle tarkoitettua annostelupumppua, kattoon kiinnitettävä, nostamista keventävä kahva helpottaa raskasta kauhomista. Taakkojen tai raskaiden laitteiden osien siirtäminen työntämällä tai vetämällä on kevyempää kuin nostaminen tai kantaminen, mainitsee Simonen.

Rontu muistuttaa, että erityisesti suuret laitteet vaativat usein kurottelua ja hankalia työskentelyasentoja.  

– Riittävän pitkät apuvälineet esimerkiksi puhdistuksessa helpottavat jo paljon. Koulutuksessa voidaan suositella myös tällaisia ergonomisempia apuvälineitä.

 

Tarkista ainakin nämä!

 

• Käytä pöytiä, joiden korkeutta voidaan säätää. Käyttäjät ovat eri mittaisia, joten pöytien säädettävyys on erittäin tärkeä ergonomiaa parantava tekijä. On olemassa myös malleja, joihin voidaan tallentaa muistiin useamman käyttäjän korkeusasetukset.
• Kun liikutat uunivaunua, käytä irrotettavaa työntökahvaa. Se ohjaa liikuttamaan vaunua hallitusti ja hyvässä asennossa – eikä kuumasta vaunusta tarvitse pitää kiinni patakintailla.
• Kun poistat padasta sekoittimen pesua varten, kallista pata eteen ääriasentoon. Näin saat sekoittimen vedettyä ulos suoralla selällä. Varsinkin isompien keittopatojen kohdalla tämä on tärkeää, sillä sekoittaja painaa paljon.
• Huomioi astianpesuosaston ergonomia valitsemalla työvälineitä, joiden avulla ulotut perimmäisiinkin nurkkiin saakka. Varmistamalla riittävän ulottuvuuden vältät raskaita työasentoja.  
• Patojen kanssa käytettävät ruokien annostelupumput parantavat ergonomiaa ja helpottavat raskasta kauhomis- sekä nostelutyötä. Annostelupumpuilla ruoka siirretään suoraan astiaan tai pussiin. Mikäli annostelupumppu ei ole mahdollinen valinta, harkitse kattoon kiskoilla kiinnitettävää ergonomiakauhaa.

Lue myös: Kupukoneen ergonomia rakentuu työpisteajattelun ympärille